Hirvenmetsästyssäännöt

HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖ
Paavolan Metsästysseura ry
9.4.2006

YLEISTÄ
1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa
lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä
naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
2. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan
vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja
metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin.
3. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on
yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet,
ellei seuran säännöissä toisin määrätä.
4. Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan tarvittaessa
hirvimiestenkokouksessa ja se saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen
metsästykseen ryhtymistä.
METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA
1. Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai sen erikseen
valtuuttamat seuran jäsenet. (Maanvuokrausjaosto)
2. Metsästysalueista pidetään ajantasalla olevaa kartastoa, joka on myös
hirviseurueen käytössä.
3. Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns.
yhteislupaan.
KAATOLUVAT
1. Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa seuran johtokunta tai sen erikseen
valtuuttamat jäsenet, hirvijaosto tai hirviseurueen johto.
2. Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän,
luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa seuran
nimenkirjoittajat tai vuosikokouksen tai johtokunnan tehtävään nimeämät jäsenet tai
seurueen metsästyksenjohtaja.
OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN
1. Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet, ellei
seuran säännöissä ole muuta jäsenyyslajiin liittyvää erityisehtoa.
2. Seuran hirviseurueet muodostetaan hirvimiesten kokouksessa.
3. Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla viimeistään
hirvimiestenkokouksessa
4. Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa

oleva ampumakoe.
METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO
1. Seuran hirvenmetsästyksen johtajan ja tarvittavan määrän varajohtajia valitsee
vuosittain, seuran hirviseurue.
2. Hirviseurueen tarvitsemat muut toimihenkilöt seurue valitsee keskuudestaan.
3. Seurueen kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa
metsästyksenjohtajan johdolla.
4. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran
vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa
arkistointia varten.
METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT
1. Metsästyskauden aloittamisesta päätetään seurueen perustavassa kokouksessa ja
ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissa olleille hirviseurueen jäsenille.
2. Ns. yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet
(la-su). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää hirviseurue.
3. Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan hyvissä ajoin etukäteen.
Tulkintatilanteet ratkaisee metsästyksenjohtaja tasapuolisuutta noudattaen.
OSALLISTUMISVELVOLLISUUS
1. Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallista metsästykseen ns. yleisinä
metsästyspäivinä päätetään hirviseurueen vuosittaisessa perustavassa kokouksessa.
Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin
oheistoimintoihin.
2. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm.
saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja
metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä peijaiset
valmisteluineen.
3. Seuraamuksettomia vapaapäiviä yleisiksi sovituista metsästyspäivistä seurueen
jäsenellä on perustamiskokouksen mukaisesti metsästyskauden aikana ___ tai on
osallistumisvelvollisuus sovittuihin jahteihin vähintään 1 metsästyspäivä viikossa,
suositus 2 päivää viikossa
4. Seurueen jäsenten metsästyksestä poissaolopäiviltä, jotka ylittävät 7.3. kohdan
kiintiön, jäsen maksaa hirviseurueen tilille 30 €/poissaolopäivä.
AMPUMATAITO, SAALIINKÄSITTELY
1. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on suositus käydä 2 kertaa
harjoitusammunnoissa ja hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius
saaliin käsittelyvaiheisiin.
2. Ellei metsästyksenjohtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava kaatolaukauksen
jälkeen saaliin pistäminen ja suolistaminen.
3. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla
armonlaukauksella/-silla, epähygienialla tai muulla tavalla.
4. Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin

käsittelyyn.
HAAVOITTAMISTILANNE
1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytyminen siihen ammutun
laukauksen jälkeen.
2. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee:
*ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle
*merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä
*merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä
Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun
hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven
jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille
KAATAJAMÄÄRITYS
 Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin
ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka
normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta.
 Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan
kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.
 Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat
kaatajalle kuuluvan saalisosuuden
keskenään.
SAALIIN JAKO
 Kaadetun hirven nahka, pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat
metsästysperinteiden mukaisesti hirvenkaatajalle, pois lukien metsästysvieraat, joiden
osuudesta sovitaan etukäteen.
 Kaadetusta hirvestä toimitetaan kunnolliset paisti- ja/tai keittotarpeet sille
maanomistajalle, jonka omistamalle vuokramaalle hirvi kaatui. Tämä ns. kiitospala
voidaan korvata myös muulla seuran perinteiden mukaisella tavalla.
 Lihanjako tapahtuu seurueen täysivaltaisten jäsenten kesken tasaosuuksin, jotka
jakotilanteessa arvotaan. Metsästysvieraiden saalisosuuksista päätetään ennen vieraan
metsästyksen aloittamista.
RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT
 Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista
metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on
huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.
 Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai
metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi
metsästyksenjohtajat yhdessä.

 Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava
metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä
erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.
 Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja
ja kohtuullisia.
PEIJAISET
 Peijaiset ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran
toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan
seuran/seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä
yhteistoimintaa.
 Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat
mahdollisuuksiensa mukaan kaikki seurueen jäsenet.
 Peijaisryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä seuran johtokunnan, metsästyksen
johtajiston ja hirviseurueen kanssa.
KUSTANNUKSET
 Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien
jäsenten kesken.
 Hirviseurueen kulut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä:
 lupamaksut
 yhteishankinnat
 muut kulut
YHTEISTOIMINTA
 Seuran mahdollisesta osallistumisesta naapurianojien kanssa yhteiseen kaatolupaan
(ns. yhteisanomus) päätetään vuosittain seuran hirvikokouksessa.
 Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen
yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon.
METSÄSTYSVIERAAT
 Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta
voi tehdä hirviseurue.
 Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee hirviseurue.
 Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä
päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.
 Vierailta perittävistä maksuista päättää jommankumman valtuuttamana hirviseurue.
METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS

 Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain
vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.
 Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen jäsenille ja metsästysvieraille kirjallisena
ennen metsästyksen aloittamista kuittausta vastaan.
LIITE: HYVÄT METSÄSTÄJÄTAVAT SML 13.4.1999
METSÄSTYSSÄÄNNÖN VAHVISTUSPÄIVÄ
…15./…7..2006